Täällä miesystäväni tykönä aamuaurinko paistaa makkariin heti kun aurinko vaan esiin ilmestyy. Pimennysverhot tulivat siis varsin tarpeeseen. Ison ikkunan isomman verhon ompelin jo pari viikkoa sitten, ja siitä on yksinkin ollut niin paljon apua. Enää ei aamulla silmät avatessaan tiedä paistaako vai ei.

Kangasta ostettaessa, ei ollut tullu mitattua tarvittavaa korkeutta, kun ex tempore olimme kangaskaupoilla. Myyjän avustuksella kangasta otettiin 2 x 2,5 m:n palat. Kangas on 150 cm leveätä. Toinen noista 2,5 m:n paloista muotoutui ison ikkunan vasemman reunan verhoksi. Toisen palan, jaoin kahteen osaan, joista tein isoon ikkunnaan kapean verhon ja hiukan leveämmän makkariin toiseen, pieneen ikkunaan. 

Tässä siis ison ikkunan verhot. Verhoja ei kuvaushetkellä ole vielä silitetty ja sen huomaa. Verhot auki, en saanut niistä kunnon kuvaa, vaan kuva meni mustaksi. Oikean puolen pikkuverho ei kuitenkaan kapeutensa vuoksi kovin nätisti laskostu. Makkariin ei kuitenkaan päivän aikana, verhot auki ollessa tule kovin monesti katseltua, eli lieköpä tuolla niin väliä.

Toisessa kuvassa on pikkuikkunan verho, eli tuon jaetun kangaspalan suuremmasta puoliskosta tehty verho. Mielikuvissani tämä verho olisi laskostunut paljon enemmän, mutta ei. Eli liian vähän kangasta leveyssuunnassa. Alareuna ei rypyty oikeastaan ollenkaan. Rypytysnauha nostaa vain kankaan reunat ylös.

Rypytyksen tein tosiaan kuvassa olevalla rypytysnauhalla. Aivan uusi tuttavuus minulle, mutta leveässä verhossa varsin toimiva. Verhotanko pujotetaan siis rypytysnauhassa olevien lenkkien läpi.