Blogi on viettänyt pari viikkoa hiljaiseloa, kun olen keskittynyt lomailuun. Käväisin Etelä-Suomessa siskoni tykönä ja pari päivää leireilemässä tanssiharratukseni parissa. Systeri aloittelee nyt omaa lomaansa, ja niinpä minä nappasin hänen koiransa mukaani tänne Itä-Suomeen, kotopuoleen. Hänelläkin on kääpiöpinseri, pari kuukautta Debbiäni nuorempi narttu. Eli vietän tässä viikon ajat päivänä kahden koiran kanssa. Täytyy sanoa, että tässä tajuaa sen että mulle riittää yksi koira. Joukossa tyhmyys näet tiivistyy. Toinen selkeä huomio on se, kuinka oma koira kyllä tottelee minua, mutta tuo toinen vain katselee ja virnistää "ähäkutti". :-)

Maalle tultiin eilen, täällä vietetään aikaa useampi päivä. Koirat nauttivat täysin siemauksin olostaan. Systerin koiran on vain vaikea tajuta, että kun isäni pystykorva on häkissä, sinne ei yleensä muiden koirien pitäisi haluta. Systerin koiralle häkki merkitsee koirapuistoa, ja sen on mahdotonta tajuta, ettei hän nyt pääse sinne. Tosin luikahti sinne pari kertaa jalkojeni välistä ja toisessa tilanteessa pystykorva pääsi hihna kaulassaan karkuun. Onneksi antautui isukille.

 

Tässäpä joitakin kuvia koirien lomanvietosta.

Namuja saa vasta sitten kun istuu tai makaa nätisti, käskystä. Debbie varsinkin meinaa tehdä kaikki temppunsa ennen kuin edes käskee mitään tekemään, ahne kun on.

Suht nätisti koirat tulee luokse kutsusta. "Me kirmataan!"

Kaikki uudet paikat on tietty tottakai pakko tutkia, tällä kertaa vuorossa lato vanhoine mansikkalaatikkoineen. Ja toisen on aina tultava perässä.

Eilen ja tänään selviydyin myöskin kesän mansikkasouvista. Viisi kiloa marjoja hillosin ja aamulla kävin keräämässä vielä sangollisen, jotka pistin sitten pakkaseen. Rasioihin mansikoita laittaessani jokunen tipahti lattialle. Ei kuitenkaan itse tarvinnut pyödän alle lähteä konttamaan, kun on nuo henk. koht siivoojat suurine suineen olemassa. :-)

Mansikanmakeaa kesää!!!