Ihan hävettää kun katsoo edellisiä päivityksiä, niin harvakseltaan niitä on tullut. Onhan sitä kaikkea tullut tehtyä, mutta joko ei ole tullut otettu kuvia tai ei sitten ainakaan ole tullut istuneeksi koneen ääreen. Askarteluista oli muutenkin koko kesä taukoa, mutta viimeisen parin viikon aikana olen jokusen kortin tilauksesta tehnyt. Tänään olin ensimmäistä kertaa elämässäni korttiaskartelutapaamisessa , Kajaanissa. Ihan älyttömästi oppia kaikkea uutta, vaikka vain yksi kortti päivän aikana valmistuikin. Heinikan Heini oli myös paikalla myymässä ja demoamassa, joten pian tullee uudenlaisia kortteja näytille tännekin.

Mukavaa syksyn alkua!

Eilen meinasi töiden jälkeen stressi iskeä, alkaa olla todellakin loman tarpeessa. Päätinkin sitten lähteä käväisemään naapuripitäjässä (asustelen siis todella pienellä paikkakunnalla). Mitäs muutakaan, kuin askartelutarvikkeita sitä tarttui mukaan. Paikallinen kirjakauppa tarjoaa runsaan valikoiman kaikkea ihanaa askarteluun ja sinne kävi tieni ensin. Etualalla vasemmalla on aivan ihana, satuteemainen paperikko, samoin paperikukat ja yksittäinen kuviolävistin ja oikealla edessä olevat niitit ja leimasinsetti lähtivät mukaan sieltä.

Käväisin myös Halpahallissa ja siellä oli alehyllyssä tuo Fiskarsin pienten kuviolävistinten setti. Pakkohan se oli napata mukaan kun halvalla sai. Noita pieniä kukkalävistimiä tuli sitten samalla reissulla hankittua kaksin kappalein.

Edessä keskellä on Halpahallista nappaamani kaksi mansettia. Purin niistä jo toisen ja siitä tuli 11 pientä nippua kukkia. Yhden kortin jo näistä teinkin, todella hyvin sopivat korttiaskarteluunkin. Ja olivat halvat. :-)

Voi sitä riemua kun kotiin tullessa postilaatikossa odotti pakettikortti viime viikonloppuna tilaamiini askartelutarvikkeisiin Heinikasta.

Tässä paketissa tuli myös ensimmäiset leimasimeni, joissa ei ole puupalikkaa. Hiukan jo testailin tuossa noita leimasimia, ja varsin hyvin kyllä akryylipalikalla kiinnitettynä sai leimailtua. Tuo Rambling Rose setti on aivan ihana, uskon että tulen käyttämään sitä paljon. Niin monenkokoista ja monia leimasimia. Äsken testasin myös oikeassa yläkulmassa olevaa Tapestryn settiä, myös aivan ihana. Noilla liimatäpillä toivon saavani kukkien kiinnityksen onnistumaan aiempaa paremmin.

Ostin melko tarkkaan vuosi sitten puutarjottimen ja ihanat servetit, joilla ajattelin decoupage-tekniikalla tarjottimen koristella. No, toissa iltana sain vasta aikaiseksi ryhtyä hommiin. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan. :-)

Tämä on ensimmäinen tämän tyyppinen työni. En ole koskaan siis maalannut puutuotetta ja decoupagelakkakin oli uusi tuttavuus. Tarvikkeet ostin Sinooperista: maalina Farnian vesiliukoinen perinnemaali ja lakkana Schjerningin mattalakka.

Lopputulos on melkolailla sellainen mitä olin mielessäni nähnyt. Noissa isoisa yrteissä servetti erottuu maalipinnasta, en viitsinyt/jaksanut alkaa tarkasti leikkaamaan. Sitruunat sulautuvat kyllä mahtavasti taustaan. Luonnossa tuo maalin väri on vaaleankeltainen, hiukan kirkkaampi miltä kuvassa näyttää. Maalasin tarjottimen kauttaaltaan kahteen kertaan.

Askartelusormia kihelmöi päivällä. Olen huomenna lähdössä reissun päälle, niin pakko oli heti alkaa askartelemaan. Tämä kortti syntyi kesäisissä loma-ajatuksissa ystävälleni.

Taustakuva on lehdestä leikattu, ja samaa kuvaa laitoin myös kortin sisälle. Kuvan alareunassa yhtä uusista kirpparilta löydetyistä nauhoista, 3D-perhostarra ja yläkulmassa kukka lehtineen. Tekstit on myös lehdistä leikattu.

Eilen kiertelin pitkästä aikaa kirpparilla. Mukaan tarttui nyt ensimmäistä kertaa askartelutavaraa, nauhoja näet. Ylemmässä kuvassa olevat nauhat ovat pidempiä, lähempänä metriä nauhansa. Valkoista sydännauhaa on näistä vähiten, ehkä 30/40 cm. Alemmassa kuvassa olevien nauhojen pituudet vaihtelevat, 25-50 cm. Ja kaikista näistä maksoin hiukka yli viisi euroa. Varsin tyytyväinen olen löytööni. Punaiset nauhat pistivät silmään joulukortteja ajatellen.

Tämän kortin myötä selviää myös kesäni kohokohta: serkkuni tyttö kastetaan ja pääseen kummiksi. Tämä on ensimmäinen kummilapseni, niin ehkä sen vuoksi olen hiukan täpinöissään.

Tyttö on syntynyt jo maaliskuun lopussa, mutta ristiäisiä vietetään vasta elokuun alussa, johtuen perheen asumisesta ulkomailla. Tyttösen kuva koristaa kortin kantta, päivämäärä, kukkia ja rattaat seuranaan. Sisälle laitoin aivan ihanan värssyn ja muutaman vauvatarran.

Parin viikon tauon jälkeen taas askartelutarvikkeet esille ja kortin tekoon. Olen parin viikon päästä lähdössä reissun päälle, niin pitää elokuun alkuakin varten tehdä kortit jo nyt.

Ylin kortti lähtee ystävälleni synttärien johdosta. Korttipohjana jälleen se Tiimarin valkoinen pohja (nyt viedään jo viimeisiä). Tässä kortissa kokeilin elämäni ensimmäistä kertaa 3D-kuvia. Nämä kuvat olivat leikattavaa mallia, ensi kerralla taidan suosia valmiiksi stanssattuja kuvia. 3D-kuvassa oli viisi kerrosta. Jos kaikki olisi laittaut yhteen korttiin, olisi tullut varsin paksu kuva. Niinpä tässä kortissa on kolme, ja toisessa kortissa kaksi kerrosta.

Heinäkuussa on siskoni nimipäivät, joten 3D-kuvan "loppuosat" päätyivät hänen nimpparikorttiinsa. Pohja Tiimarista, kulmat skräppikulmia.

Pari korttiakin tuli juhannusviikolla askarreltua. Siskoni tarvitsi uuteen kotiin muuttaneelle ystävälleen kortin ja hänen toiveidensa pohjalta tein parikin korttia joista valita.

Ylemmässä kortissa pohjana on jälleen se sama Tiimarin valkoinen pohja, jota niin monessa kortissa olen jo käyttänyt. Harmaa talo ja sen musta katto on kiinnitetty koholle liimatyynyillä. Talon ikkunat ovat samasta paperista kuin ylhäällä oleva musta-valkoinen ruutukuvio. Siskoni toiveena kortin suhteen oli siis hillityt värit, ja tässä se ainakin toteutuu.

Alempi kortti on myös Tiimarin korttipohjalle tehty, taisi olla uusiokartonkia. Vasemman reunan ruudukko on samaa kuin yllä olevassa kortissa. 3D-tarra on myös Tiimarista.

Kortin sisällä on stanssattu "pilvi", johon voi sitten toivotukset vielä kirjoittaa. Tarra on samaa 3D-sarjaa kuin kannessakin. Se, mikä itseäni tässä kortissa harmittaa, on tuo perustulostus-paperi, jota laitoin pilveen ja jolle tulostin kanteen onnittelutekstin. Viimeistelin kortin näet kotipuolessa, ja en tajunnut ottaa papereita mukaan.

Iltalenkin jälkeen alkoi askartelusormia syyhyttämään siihen malliin, että täytyi paperit ja muut tavarat kaivella esille. Viime aikoina on tullut silloin tällöin tehtyä jokunen pisto ristipistotyötä eteenpäin, mutta askartelut on jääneet vähemmälle.

Kortin pohjana on valkoinen Tiimarin korttipohja, sama joka muissakin viime aikojen kortissa. Paperi on eläväpintainen ja siihen itsessään ei voi kirjoitaa, joten sisällekin on laitettava kirjoittamista varten jokin paperi erikseen. Keskellä oleva lehtikuvio on leikattu kuviosaksilla tapetista. Tuon tapettipalan olen hankkinut varmaan pari vuotta sitten, ja nyt ensimmäistä kertaa tuli sitä käytettyä. Alareunassa paperikukkia, ja siinä keskellä kukanmallinen niitti. Nuo ovat alkuviikosta ostamiani, aiemmin en ole noita käyttänyt. Onnitteluteksti leimattu erilliselle paperille. Sisällä on kirjoittamista varten samaa vaaleanpunaista paperia, jolla onnea-tekstikin on.

Tämä kortti syntyi siis silkasta halusta askarrella, vastaanottajaa ei siis ole vielä tiedossa, mutta eiköhän tuon joku tule joskus saamaan.

Kaksi sukulaispoikaa pääsevät tänä kesänä ripille, joten korttien askartelua oli taas luvassa. Molemmat kortit ovat samantyyliset: sinisellä pohjalla nauhoja koristeena ja aiheeseen sopivat ääriviivatarrat.

Värssykirjasta etsin sisälle sopivat runonpätkät. Sisäpuolellekin laitoin nauhoja koristeeksi. Melko simppeliä ja yksinkertaista.

Olipa kiva askarrella tänään. Isäni täyttää ensi viikolla näet 60 vuotta. Yksi kortin tekele on hänelle jo kuoressa valmiina odottamassa postitusta, mutta kun askartelukärpänen nyt kerran puraisi, niin tekaisin tänään hiukan paremman kortin. Sitä edellistä en kehtaa pistää edes esille tänne.

Tähän keväisen vihreään kortiin sain inspiraation kiiltävän vihreästä lahjanarusta, jota on myös isukin paketin ympärillä. Kun pari viikkoa sitten löysin Tiimarista nuo ihanat perhostarrat, niin idea alkoi kypsyä mielessäni. Pilliltä tilaamani paperikukat ja -lehdet pääsivät koristamaan kulmia. Korttipohjana on siis taitattu valkoinen pohja, ja kulmiin laitoin vihreät kuitupaperi-kolmiot. Kiinnitin ne, kuten myös vihreän nauhan, kaksipuoleisella teipille, joka oli minulle uusi tuttavuus. Tähän asti olen liiman kanssa sutannut. Pillin blogista löysin myös liimakynän: sillä kiinnitin kulmien kukat ja lehdet. Alkukankeuden jälkeen oikein toimiva kapistus. Myös sisäsivun reunaan kiinnitin samaa vihreää lahjanarua. Mietinnän alla on, jos keksisin vielä kivat keskustat noihin sinisiin kukkiin. Mutta katsotaan. :-)

Huh, onpa menny päivät joutusaan. Töissä pukkaa kiireitä: viimeiset kokeet on onneks nyt pidetty ja jo korjattukin. Arvostelut enää edessä. Niiden parissa tuo helatorstai kuluukin mukavasti. Ei ole viime aikoina iltaisin tarvinnut tekemistä kehitellä.

Oppilaiden pitää nykyisin kerätä kasveja kasvioonsa. Meillä se on järjestetty siten, että oppilaat saavat keväällä ohjeet ja listan kasveista, joita tänä vuonna on tarkoitus kerätä. Tällä ja ensi viikolla on tarkoituksena antaa ohjeet, ja käyn samalla powerpointilla läpi tuon kasvilistan kuvien kera luokkien kanssa. Minulta puuttui rentukan kuva digiversiona. Monena aamuna oli aamulenkillä katsonut ojan pohjalla kukkivaa rentukkaa, ja tänään vapaatunnilla käväisinkin ottamassa kuvia siitä.

Viime viikonloppuna käväisin askartelukärpäsen puraisemana täydentämässä varastoja. Ostoksia tehdessä mielessä oli jo kesällä tulevat rippijuhlat, ristiäiset ja häät. Mukaan tarttui kaksipuoleisia korttipohjia (valkeita ja sinisiä), sinisiä ja vaalenpunaisia nauhoja, onnea-leimasin, aivan ihanat perhostarrat ja vauvatarrat.

Taisin jo syksy puolella aloitella kolmen vihannestaulun sarjan. Kevättalvella sain niistä ensimmäisen, porkkanan, valmiiksi. Tällä hetkellä työn alla on munakoiso, kolmannessa komeilee vihreä paprika. Jospa kesän aikana saisi vaikka koko trion valmiiksi. Tässä kuitenkin tuo porkkanataulu, ilman kehyksiä vielä ja kassissa hiukan rypistyneenä.

Olen nyt parina iltana innostunut selailemaan korttiblogeja. Taitaa olla näin, että viikonloppuna askeleet johdattaa askarteluliikkeeseen hankkimaan hiukan tarvikkeita, jotta pääsee itsekin kokeilemaan uusia ideoita.

Tottahan äidille piti äitienpäivän kunniaksi askarrella kortti. Mummeja minulla ei ole enää elossa, niin yksi kortti riittää. Kortin kukkakuvion nappasin Askartelun pikkujättiläinen -kirjasta. Kukat on kiinnitetty korttipohjaan kohotarroilla (tai mitä ne sitten onkaan). Jälkikäteen ajattelen, kukkakuvion alle olisi voinut laittaa jonkin kuviopaperin. Mutta jälkiviisaus on jälkiviisautta. Kortin alareunaan tuli myös ikävä liimatahra...

Tänä vuonna olen ystävänpäiväkorttien kanssa kerrankin ajoissa. Innostuin näet viime viikolla yhtenä iltana askartelamaan. Ystävänpäivää silmälle pitäen olin jo viime kesänä sanomalehdestä leikannut talteen Kamut-sarjakuvia, teemalla Katin mietekokoelma ystävyydestä. Nyt otin noista sarjakuvista kopiot vaalean ruskealla paperille ja nämä olivat pohjana tämän vuoden ruskan sävyisille korteille. 

Kovin paljon minulla ei ole taiteellista silmää, siihen nähden olenkin kovin tyytyväinen näihin simppeleihin mutta suloisiin kortteihin. Pikkuinen askartelukärpänen taisi kyllä puraista noiden korttien myötä. Viikonloppuna kävin näet täydentämässä tarra- ja paperivalikoimaani. Onneksi muuutamat synttärit tulossa niin voi hyvällä omalla tunnolla näperrellä.

Laitoimme syksyllä maa- ja metsätalousryhmän kanssa hyasinttien sipulit kasvamaan jouluksi. En ollut koskaan aiemmin tällaista hyötöä harrastanut, ja aivan oppikirjojen ja netin ohjeilla menin. Kymmenisen viikkoa hyötöön pitää varata, ja syyskuun lopussa sipulit pistettiinkin multaa.

Koulun keittolan kylmiössä ne olivat juurtumassa päälle kuukauden, ja juuret sipuleita työntyikin. Sipulit eivät kuitenkaan alkaneet itämään, toisin kuin muutama sipuli jotka olivat jääkaappini alaosassa. Keittolan kylmiö oli liian viileä, aiva kuten oli hiukan epäillytkin. Niinpä siirsin kaikki ruukut kotia omaan jääkaappiini (eipä siellä alaosassa sitten seuraavaan kuukauteen muuta pidettykään. Itäminen alkoi kaikista sipuleista.

No, jälleen kokemuksen puutteesta johtuen pidin taimet liian kauan viilessä. Nostin ne itsenäisyyspäivän tienoilla huoneenlämpöön, mutta pimeään. Tämä sai aikaan sen, että ne alkoivat työntää hiukan enemmän kellertävää lehtiä näkyviin. Aiemmin olisi pitänyt päästää ne valoon, sillä pimeästä pois otettaessa ne alkoivat kyllä kasvaa syht nopeasti.

No, jouluksi ne eivät kuitenkaan ehtineet. Suurimmalla osalla oppilaista hyasintit kuitenkin kukkivat joululoman aikana. Ja jopa se yksi joka jäi historian luokkaan ilman hoitoa kahdeksi viikoksi, oli kukassa lomalta palattaessa.

Tässä vielä yhden oppilaan taidonnäyte asetelman teosta.